www.blomasa.com | Subscribe | Unsubscribe | Takaisin uutiskirjeeseen
Korkearesoluutioinen LiDAR ja stereoilmakuvat infra-alan projekteissa

Ennen vuoden 2012 kuvauskauden alkua Blom otti käyttöön uusimman TopEye-järjestelmän, jossa on yhdistettynä korkearesoluutioinen laserkeilausaineisto ja korkearesoluutioinen stereoilmakuvaus samassa systeemissä. Järjestelmää hyödynnettiin vuoden 2012 aikana Pohjoismaissa lähinnä tie-, rautatie- ja voimalinjaprojekteissa. Lukuisat menestyksellä toteutetut projektit ovat osoittaneet, että järjestelmän kehittyneet ominaisuudet tuovat uusia mahdollisuuksia aineistojen hyödyntämiselle..

Lennart Gimring, teknologian konsultointiyritys Vecturasta, kertoo infra-alan kokemuksia perinteisiin maastomittausmenetelmiin liittyvistä ongelmista. “Nykyisin on vaikeampi suorittaa maastomittauksia teiden ja rautateiden varsilla. Vilkas liikenne ja nopeat junat tekevät työympäristöstä vaarallisen mittamiehille, ja toisaalta mittausten suorittaminen on häiriötekijä liikenteen sujuvuudelle”.

“Meillä on jo kauan aikaa ollut tarve teknologialle, minkä avulla kerätä aineistoa ilman liikkumista liikenteen seassa, ja millä tuotettu aineisto myös saavuttaisi infra-alalla tyypilliset korkeat laatuvaatimukset”, jatkaa Lennart.
Vectura on arvioinut uusimmalla TopEye-järjestelmällä aikaan saatuja tuloksia nyt käynnissä olevassa, Ruotsin liikennevirastolle tehtävässä tieprojektissa.

Aineiston keräys
Tarpeeksi suurten kuvauslinjojen välisten peittojen varmistamiseksi tehtiin tarkka kuvaussuunnitelma ennen aineiston keruun aloittamista. Aineiston keruu ajoitettiin tehtäväksi mahdollisimman hyvän satelliittipeiton aikaan. Aineiston keräys tapahtui helikopterista 300 m korkeudelta pistetiheydellä 30 pistettä/m2, ilmakuvien pikselikoon ollessa 30 cm.


Ilmakuva jonka maastoresoluutio on 0,03 m


Tarkkuusvaatimusten täyttämiseksi suoritettiin takymetrin avulla maastossa tukipisteiden mittaus. Tukipisteitä mitattiin noin kahden kilometrin välein tiealueiden ulkopuolelle, jolloin mittamiesten ei tarvinnut altistua liikenteen aiheuttamille vaaroille.

Korkeusmalli
Vierekkäisten lentolinjojen peittämää aluetta hyödynnettiin keilausaineiston sovittamiseen ja systemaattisten virheiden poistamiseen. Tämän jälkeen vuorossa oli maanpintapisteiden luokittelu. Lopuksi koko aineisto sovitetaan runkopisteisiin.

Korkeusmallin tarkkuus varmistettiin laskemalla poikkeamat tarkistuspisteiden korkeuksissa. Tulokset olivat hyviä ja korkeusmalli vastasi projektille asetettuja laatuvaatimuksia.

Kaikkien kontrollipintojen keskihajonnan laskettiin olevan 0,005 metriä. Suurin yksittäinen keskihajonta oli 0,017 metriä. Tarkistus osoitti, että ilmasta tehtävän laserkeilauksen avulla voidaan tuottaa erittäin tarkkaa aineistoa, kunhan aineiston keruu ja prosessointi tehdään ammattitaitoisen henkilöstön ja laitteiston avulla.

“Tämä tarkoittaa, että voimme korvata vaarallisia ja kalliita työmenetelmiä Blomin tarjoaman teknologian avulla”, kertoo Lennart.


Pistepilvi, jossa pistetiheys noin 30 points/m²


Stereokuvat
Ilmakuvaukseen perustuvaa digitaalista kartoitusta on pitkän aikaa hyödynnetty infra-alan projekteissa. Kartoitus on yleensä tehty ortokuvilta, joiden maastopikselin koko on noin 0.05 m. Tämä on tarkoittanut, että projektien tarkkuusvaatimuksia ei aina ole saavutettu. Suurin ongelma on kuitenkin ollut, että kaikkia haluttuja kohteita ei ole voitu kartoittaa ilman maastossa tehtäviä lisäkartoituksia. Tästä on luonnollisesti aiheutunut lisäkuluja ja viivästyksiä.

Stereokuvia on käytetty kartoituksen apuna siitä lähtien kun kameroiden suorituskyvyn parantuminen mahdollisti lyhyen kuvanottovälin. Stereokuvien hyödyntäminen vaatii myös, että kameran geometria ja orientointiparametrit ovat tiedossa. “Arvioidussa projektissa hyödynsimme stereokartoitusta ja saavutimme selvästi paremman yksityiskohtaisuuden tason verrattua ortokuvilta tehtävään kartoitukseen. Olemme voineet toimittaa karttoja, jotka sisältävät kohteita joita ei aikaisemmin ole voitu kartoittaa, kuten liikennemerkkejä, aitoja, pylväitä sekä merkittävän määrän kohteita rautateiltä ja ratapihoilta”, kertoo Peter Östrand Blomilta.

Seuraavan kauden projektien suunnittelu on jo alkanut, ja tarkoituksena on levittää teknologian käyttöä useampiin projekteihin sekä saada kaksi laitteistoa käyttöön Pohjoismaissa jo maalis-huhtikuun aikana.

<--Takaisin uutiskirjeeseen

 
Blom Product Brochures | Blom Case Studies | YouTube

Follow Blom_Group on Twitter

BLOM, Pasilanraitio 5, 00240 Helsinki, Finland
Tel: 358 10 322 8940, Fax:
358 10 322 8941
info.fi@blomasa.com